Sohvailua

Minulle on syntynyt sanavarastoon uusi verbi, sohvailla. Se tarkoittaa sohvalla elämistä ja olemista. Siihen liittyy olennaisena osana asennon vaihto, tyynyjen ja peitteiden kohentelu, kaukosäädinten ja puhelimen  etsintä sohvan uumenista ja jalan heitto selkänojalle. Samoin ruokailu ja juomailu sekä tietokoneen näpyttely, jos löytää sopivan asennon. Samalla seurataan laatuohjelmia televisiosta ja seurustellaan.  Huonona päivänä siihen saattaa liittyä oksentelu, jos sattuu liikaa rehkimään ja nostaa päätään liian vauhdikkaasti. Sohvailu voi olla osa- tai kokopäiväistä ja onneksi se on ollut ainakin vielä ohimenevää. Ja sitten kun mennään parempaa kohti alkaa sohvalle ilmestymään käsityötarvikkeita, kuten neuloja pystyyn. Silloin  kanssaeläjät saavat varoa, kun istuvat, ettei ahterista tarvi kaivaa ulos mitään ylimääräistä. Silloin myös sohvapöytä alkaa näyttää lähtevältä laivalta. Nyt ollaan jo tässä vaiheessa, ihanaa. Eilen sain jo tehtyä muutaman rannekorun.